Tänään vastasin ammattiliiton kautta tulleeseen tyytyväisyyskyselyyn. Ensin kyseltiin kaikkea työhön liittyvästä tyytyväisyydestä. Sitten kysyttiin perhe-elämään ja vapaa-aikaan liittyvästä tyytyväisyydestä. Kysymys kuului, onko sinulla joku harrastus vapaa-ajallasi? (Kyllä). Onko sinulla tarpeeksi aikaa harrastuksellesi? (?)

Mitä tuollaiseen voi vastata? Tänään taas raadoin pari tuntia, taimien siirtoa purkista toiseen ja kitkemistä, vähän kasteluakin. Vasta poislähtiessä pysähdyin katsomaan kokonaisuutta. Pari päivää sitten leikattua tanakkaa ruohoa, omenan terälehtiä pilkkuina maassa, jämäkkänä nousevaa idänunikkoa, kärhöjen hapuilua. Joo, olisi pitänyt vastata, että on kyllä tarpeeksi aikaa puutarhatöille, mutta ei puutarhan ihailulle.

Ehkä se tulee meidän ankeasta perinnöstämme. Kaikkea ajatellaan aina työn ja vaivan kautta. Minne katsahdankaan, siellä seuraava työ jo pilkottaa. Pitäisi kai opetella puutarhamietiskelyä, herätä aamulla aikaisin vain olemaan ja aistimaan.