Puutarhaelämässä tylsiä töitä on kaksi: ruohonleikkuu sekä oksien kärrääminen. Kitkeminen on minusta mukavaa, siinä näkee työnsä tuloksen ja jäljen. Usein kyllästyn myös etanakylpylän pitämiseen. Etanat pitää upottaa saippuaveteen, mutta sieltä ne aina uudelleen ja uudelleen kiipeävät pois. Kuuma vesi on paras apu, mutta tuntuu itsestä pahalta.

Tänään oli tartuttava ruohonleikkurin sarviin, koska ensi viikolla en ennätä sitä tehdä. Onneksi ruoho oli hentoa, joten sitä ei tarvinnut haravoida, Leikkuriin tarrautuneet korret laitoin kasvimaalle, minulla on edelliseltä kesältä hyvät kokemukset viherlannoituksesta.

Tulppaanit aukeavat pian, samoin Stella-kirsikan kukat. Raparperi olisi jo syötävän kokoista, mutta viime kesäinen hillokin on vielä kesken. Omenapuut kukkivat kahden viikon päästä, arvelen.