Tämä on mukaelma vanhasta mainoksesta. Mutta totta, oksasilppuri muuttaa elämän! Puutarhuroinnin kaikkein tylsin työ on risujen yms. jätteiden kottikärryttäminen satojen metrien päähän risupaikalle. Oksia ei edes saa kovin tiiviisti pakattua kärryyn, joten työ on myös tehotonta, ei pelkästään puuduttavaa. Mutta nyt, nyt voin työntää ylijäämät vihreään kitaan ja toisesta päästä pulppuaa tasaista oksamuroa. Sillä aion kuorruttaa puiden ja vadelman juuret.

Omenapuiden leikkuu on melko puuduttavaa myös, mutta siinä näkee selvemmin työnsä tulokset. Viimeisen puun sain leikattua eilen. Taas kerran vannoin, että se puu saa ensi keväänä maistaa moottorisahaa. Se on kasvanut kuritta, ja totta kyllä sellaisen ylläpitäminen on vaikeaa.

Daalian juurakot yrittävät jo pussistaan ulos. Yritän vielä jaksaa odottaa multiinpanoa ainakin viikon verran. Kerran lähdettyään se kasvaa vauhdilla ja ennättää hyvin heinäkuuksi tehdä nuppunsa.