Tämän kesän orjuus alkoi viikko sitten. Tuo "orjuus" on toki  suhteellinen käsite, monet pitävät että puutarhanhoito on enemmänkin etuoikeus kuin kaamea uhraus. Mutta onhan se vähän niinkin, että kyllä tuosta huhtikuun puolesta välistä noin lokakuun puoleen väliin on viikonlopuille aina hommia tiedossa.

Ensimmäiset kukkaset ovat ilmestyneet ja kovasti alkuja. Viime syksynä nostin sipulikasvit ja jaoin ne sillä seurauksella, että tulppaani yms. näyttävät nousevat epätasaisina tuppaina. Lisäksi piilottelin kaksi pussia uusiakin sipuleita. Silloin en miettinyt värien yhteensointuvuutta. Nyt kun ajattelen, jossain vaiheessa (jos uudet sipulit nousevat) kukkapenkissä tulee olemaan punaista, sinistä ja valkoista. No jos ne sointuu Ranskan lipussa, kaipa ne sointuu kukkapenkissäkin.

Viime viikonlopun vietin omenapuussa sahaten ja leikaten. Lauantain tuulessa sai tosissaan pitää kiinni. Sunnuntaina olikin kaunista ja aurinkoista, hieman tuulista silloinkin vielä. Työ tuntui loputtomalta ja käsiä särki. Tuntui ihan mukavalta ajatukselta, että maanantaina pääsee töihin lepäämään. Mutta sitten puutarhan taika teki taas tehtävänsä, sunnuntaina ei millään olisi raaskinut lähteä kotiin, olisi vielä pari tuntia voinut olla ulkona.